Toimintakyky,

eli voisiko ajattelun erottaa ajallis-historiallisesti vallitsevasta ajattelutavasta?

A (tiedottaen): Alkuperä on tapettu ja pääoma museoitu!

P kokee epäajanmukaista voimattomuutta.

A (lujaa): sanoille annetaan harhaanjohtavia merkityksiä.

A (jatkaen tekopyhästi): Eurooppalainen sananvapaus ei yllä ihanteeseensa.

R halaa samanaikaisesti eurooppalaista ja aboriginaalia.

A (iskee mestarillisella iskulla omaa etuaan vastaan).

K houkuttelee vaihtoehtoista läsnäoloa (halaa).

T (suostutellen): Järkeviä muutoksia kaivattaisiin.

W keksii syitä isänmurhalle (eläytyy).

M ja W kertovat omasta aloitteestaan voimavarojen ja valon lähteistä.

K: Epäsymmetria on yhtä todellista (kääntyy itsestä poispäin).

Kaikki (moniäänisesti): Ovat tekemisissä keskenään.

V (taakseen katsoen): Aste-ero on havaittavissa.

P (lyöden samalla hellästi toista käsivarteen): Voima on voiman suhde toiseen voimaan.

Kaikki: nousevat.

Aatos

Heän maa,

missä vaimoitten hommia on sunnuntaina päiväsaikaan kylästely,

jossa ohimennen taittavat itelleen

mustanmerenruusun tai muun

Eivätkä kiitä

jotta se varmasti juurtuisi.

(Ykä)

Pistokas:

välttämätön kysymykseni, jonka ruumiini ratkaisee

teos, jonka luon

Itseni.

”Kulttuuri on välttämättömän taidetta” (Vexi)

Umpimähkä

My lonely quiet life

kelluu

happiness in disquise

Not called by Afrodite

Anarkist

nor Feminist

Kala

joka luiskahtaa käsistäni

just river flowing by

eroaa

then just sometimes

eikä suostu

as here

Mutta tanssii, nauraa ja laulaa

with You

Puhkun tulen

ourselves.

(Kaisa Sotisaaren kanssa)

Alapitkä maaliskuussa

Väittämättä,

eli miten tieto on luomista.

Ei ole mitään mitä voisin toistaa, Siri sanoi.

Millä tavalla Siri tiesi, ja mitä se silloin tahtoi?

Mitä havaitseminen tahtoo, mitä puhe, kokemus, geenit, tunteet, tajunta, intuitio,

mitä kuusi, kärpänen, siemen, sieni ja elonkehä,

kulttuuri, järki, ymmärrys,

taide ja metafora, mitä ne tahtovat,

entä ristiriita, harha, erhe, valta, velka, tuonpuoleisuus, syytös elämää kohtaan,

viattomuus?

Luopuminen

eli miten elämä myönnetään.

Kertaan vielä

että kerron, kaipaan, rakastan, puen, riisun, haluan, vieläkin kertaan,

enkä saata loppuun mitään, vaan elämä

saattaa.

Fatagassa 2022

Ajattelun ehdot illuusiottomassa todellisuudessa

Kommunikoivan yhteisön

hierarkiset, suljetut, poissulkevat, syyn ja seurauksen kategoriat, jatkuvasti rakentuvat kokonaisuudet, suhteellisen totuudet ja prosessit

eivät palaudu takaisin suljettuun järjestelmään

sillä tiede on vapaitten valtakuntaa.

Kokemuksissa ainutlaatuisen kanssa, sitoumuksieni ja sopimuksieni kanssa, herkeän

sillä mikään ei toistu vaan kestää.

Ja tulee mahdollisuus:

leveä, laaja, syvä ja korkea, josta ihminen on poissa. Sen säilytän.

Sillä se, mitä ei voi ilmaista vallan termein: virtaus, rihmasto, tapahtuminen, repäisy

loputon

Fellini. Orkesteriharjoitus

Rauhan mahdollisuus

nähdäkseni

on liian kaukana liian lähellä

oikeuttaakseen meidät, minut,

käsittääkseni

ytimeltään tyhjentämään hänen rajansa NeuvostoliittoUsaIrakIsraelPalestiinaVenäjäSyyriaKiinaTaiwankrainaEurooppaan.

Sijoiltani

juuri ennen

kierryin kivien lomasta,

sovitin näkymätöntä rihmamekkoa

maalle tuoksuvaa.

Ja se sopi

Vasili Reskalenko. Ilta-aurinko. 2002

Virtuaalista, sanotaan,

vaikka puhua ja ajatella eivät ole mahdollisia yhtä aikaa. Kokeile.

Unessa teet, yhdistelet, lisäät, pakenet, karkaat ja kadotat

mutta päivisin joudut tähtäämään omenan, käden ja kuorimaveitsen väliin,

jakamaan punaisen ja valkoisen

ja sitten tapahtui että pudotit spiraalin, yhden miljoonista.

Pieter Brueghel vanhempi. Baabelin torni. 1563.

Virtualisaation virtualisaatio!

Merkityksellisyys, tuntematon ilo

(merkityssisältö: työmiehet, Ranse ja Ståhlen Antti, lämmittelemässä Maijantien uuden talon seinustalla kesän ensi päivänä 1970

merkitys: valolla rakennettu maisema

merkittävyys: nauraminen sattuu)

Minä ja ei-minä,

eli yritys olla ottamatta itseä vakavasti,

muuttua alkioksi,

jonka on mahdoton ajatella läheisintä, kaukaisinta ja syvintä,

lakkaamatonta ei-sisäpuolta ja ei-ulkopuolta,

ilmaa jota sorvaat, kynäkone,

josta et tiedä ennenkuin piste venyy viivaksi, kaartuu,

kerrot luonnollisen asenteesi äärettömästi ja pakenet.

Matisse by crimebydesign