Demokratia

19. Sokrates-kahvilassa tarkastelussa oli demokratia eli kansanvalta. Alustajan mukaan pyöreästi ilmaistuna kaksi kolmannesta maapallon valtioista on demokraattisia, enemmän tai vähemmän.

Keskustelussa siteerattiin englantilaista poliitikkoa Winston Churchillia (1874-1965):  ”Demokratia ei ehkä ole täydellinen valtiomuoto, mutta emme ole tähän mennessä parempaakaan keksineet.”

Demokratian hyviksi puoliksi mainittiin sananvapaus, oikeusperiaatteet, äänestysmahdollisuus ja niin edelleen.

Demokratian ihanne ja idea tiivistyy Ranskan suuren vallankumouksen  kolmeen sanaan: vapaus, veljeys, tasa-arvo.  ”Ihminen on tämän toteutumisessa heikoin lenkki”, joku keskustelijoista huoahti heti perään.

Toimiiko demokratia Suomessa? Alussa tähän kysymykseen vastattiin seuraavasti: kyllä (7), ei (4) ja loput olivat jotain tältä väliltä.

Keskustelun alkupuolella pohdinnan keskiössä oli se, onko demokratia todellista. Sen pullonkauloina nähtiin esimerkiksi luottamuksen puute vallankäyttäjiin (”päätösten takana on iso raha”), riittävän tiedon puute,  sen sirpaleisuus, ”media johtaa harhaan”, suhteellinen vaalitapa, joka suosii puoluevaltaa, ja puoluekuri. Virkamiesten asemaa  – byrokratiaa – luonnehdittiin myös useissa puheenvuoroissa vahvaksi. Valmistelijoina he ovat pelintekijöiden paikalla.

Yksittäinen kansalainen voi joidenkin kommentoijien mukaan kokea, perustellusti, ettei hänen äänensä kuulu päätöksenteossa.  Tosin elävä elämä tarjoaa myös selkeitä esimerkkejä siitä, että vastuuta toisten asioiden hoitamisesta ei välttämättä haluta ottaa vastaan, vaan sitä suorastaan paetaan. Valistaminen vaikuttamaan nähtiin yhtenä keskeisenä haasteena koulujen kasvatustyössä.

Edustuksellisen demokratian varteenotettavana vaihtoehtona nousi esiin suora demokratia, jossa hyödynnetään internetin tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaasti.

Vallan hajauttaminen alueille, nykyistä pienempiin yksiköihin, sai myös puoltoääniä.

Filosofisen keskustelun ohjaajana toiminut Riku Välitalo kysyi tilaisuuden päätteeksi saman kysymyksen, jolla keskustelu startattiinkin:

Toteutuuko demokratia Suomessa?

Politiikan kielellä ilmaistuna tapahtui takinkääntö, sillä kyllä vastasi enää neljä ja ei seitsemän osallistujaa.  Loput häilyivät näiden kahden vaihtoehdon välillä.

Vapaa tahto

18. Sokrates-kahvilassa pureuduttiin vapaaseen tahtoon.

Esimerkiksi filosofi Epiktetoksen (55-135 jKr.) ajattelussa se on tärkeällä sijalla: ”Ainoa todella hallinnassamme oleva asia on vapaa tahtomme.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Prohairesis

Sokrates-kahvilassa näkemykset siitä, onko ihmisellä vapaa tahto, hajaantuivat. Muutamia poimintoja:  ”Vankilassakin voi olla vapaa”, ”ainakin jossain määrin ihmisellä on vapaata tahtoa” ja ”meidän täytyy elää idealismissa, että meillä ikään kuin on vapaa tahto”.

Vapaaseen tahtoon liittyvät valinnat. Valitsematta jättämistäkin eri vaihtoehtojen kesken pidettiin valintana. Mistä ne tulevat? Sekä sisä- että ulkopuoleltamme.

Valintoihin vaikuttavat monet seikat, kuten yhteiskunta normeineen ja sääntöineen,ympäristö, kulttuuri ja ihmiset, joiden kanssa olemme tekemisissä.

Vapaa tahto ei tarkoita sitä, että meillä olisi rajaton mahdollisuus toteuttaa itseämme. ”Emme voi tehdä kaikkea sitä, mitä haluaisimme.”

Filosofinen keskustelu käytiin Hannu Juuson johdolla.