14. Sokrates-kahvilassa keskusteltiin suvaitsevaisuudesta.
Lähtökohtana oli alustajan esittelemä ”Väärä johtopäätös” -sarjakuva, jossa kaksi miestä roviopaaluun sidottuna pohtii kohtaloaan mustiin pukeutuneiden soihtua kantavien miesten huutaessa taustalla. Toinen poltettavista miettii: ”Ehkä meidän olisi parasta ymmärtää heidän kantansa ja jopa löytää jokin yhteinen peruste…”
Alustaja kertoi myös pihapiirinsä kokemuksista, joissa alle kouluikäinen poika on testaillut hänen uskonkantaansa. Provosoivastikin.
– Poika ei ole enää pyrkinyt jututtamaan minua, tervehdykseen vastaa viiveellä ja viileästi pää ylväästi pystyssä nopeasti vilkaisee suuntaani. Pistää miettimään.
Ensin tarkasteltiin jakoa me ja muut. Se liittyy ihmisten sosiaalisuuteen. Halu kuulua joukkoon on syvällä meissä ihmisissä. Meihin tai muihin kuulumisen todettiin olevan aikaan, paikkaan ja tilanteisiin sidottua.
Meitä voivat yhdistää esimerkiksi mielipiteet, pelko, tuttuus, turvallisuus ja yhteinen tekijä. Kiintoisaa on se, että ne yhdistävät muitakin. Pieneksi suureksi eroksi todettiin se, että muut eroavat jotenkin meistä.
Suvaitsevaisuutta eräs osallistuja luonnehti hömpäksi ja verrattain uudeksi sanaksi kielessämme.
Pitääkö suvaitsemattomuutta suvaita? Ainakin yhden mukanaolijan suusta kuultiin ponteva ei tähän kysymykseen vastaukseksi.
Alustajan mainitsemaa esimerkkitilannetta pihaltaan, jossa poika oli provosoivasti ajanut hänen eteensä tientukoksi, puntaroitiin eri kanteilta. Pitääkö siitä olla välittämättä vai yrittää sietää? Jopa alistua siihen? Vai tuleeko ilmoittaa provosoijalle ja tarvittaessa myös hänen vanhemmilleen selkeästi, että moisen on loputtava?
Filosofista keskustelua ohjasi Markku Veteläinen.
Sokrates kahvila 