Tavoite

46. Sokrates-kahvilan alustaja ja ohjaaja oli sama persoona eli Riku Välitalo, joka veti tilaisuuden eri pohjalta kuin aiemmin.
Alkukuviosta, joka koostui kahdesta numerosta ja nuolesta, päädyttiin aikanaan tarkastelemaan tavoitetta. Mikä se on on? Miksi asetamme tavoitteita? Voisimmeko elää ilman niitä? Onko esimerkiksi solulla tavoitetta? Muun ohella tällaisiin kysymyksiin haettiin vastauksia.
”Minulle tavoitteiden asettaminen tarkoittaa käytännössä olotilan parantamista – joko omani tai muiden”, kiteytti yksi.

”Minulle tavoite on päämäärä, jonka haluan saavuttaa”, sanoi toinen.

Kaiken kaikkiaan tavoite osoittautui laajaksi ja rikkaaksi merkitykseltään. ”Tavoitteen platonista ideaa ei ole”, totesi kolmas.

Tilaisuuden loppupuolella muuan osallistuja tiivisti omalta kohdaltaan näin: ”Eläminen on minulle tavoite.”
Riku Välitalo rikkoi ensipuheenvuorossaan ja ohjauksessaan Sokrates-kahvilan rajoja onnistuneesti. Filosofisen keskustelun yksi pääajatuksista on hämmentää ja ravistaa ajatuksia. Tämä tavoite täyttyi tänä iltana.

Kuolemattomuus

45. Sokrates-kahvilan aiheena oli kuolemattomuus. Mitä jos olisimme fyysisesti kuolemattomia? Mitkä olisivat silloin arvomme? Keskustelun kuluessa tarkastelua täsmennettiin niin, että olisimme särkymättömiä fyysisesti. Synnymme valmiina, emmekä ikäänny.

Illan aikana arvioitiin, että välttämättä mitään muutosta arvomaailmassamme ei tällöin tapahtuisi. Mutta osan mielestä voisi tapahtuakin. ”Taatusti arvot muuttuisivat. Voisimme siirtyä pitempijänteisempään ajatteluun”, pohti muuan osallistuja.

”Kuolemattomuus voisi opettaa elämän kunnioittamista”, sanoi toinen.

”Pahuus muuttaisi muotoaan”, totesi kolmas.

Erään keskustelijan mukaan sosiaalisten suhteiden merkitys korostuisi. ”Onni tulisi enemmän niistä.”

Ikuinen elämä toisi omat aktiivisuuden puuskansa, mutta eittämättä apatian hetkensäkin. Yhteiskunnat rakentuisivat eri tavalla, raha saisi uusia ulottuvuuksia, omien rajojen kokeilut jopa äärimmilleen vietyinä voisivat lisääntyä ja niin edelleen.

Yhdelle osallistujista fyysinen kuolemattomuus on ajatuksenakin hirveä. ”Minulle se on paha satu, jonka toivoisin saavan onnellisen loppunsa tiedemiehistä, jotka palauttavat kuolevaisuuden – pelastaen näin ihmiskunnan.”

Keskustelu käytiin Vesa Tepon johdolla. Aihetta käsiteltiin kaikkia mukanaolijoita kunnioittavassa hengessä.