Merkitys

Tämä ilta näytti, miksi Sokrates-kahvila aikoinaan perustettiin ja miksi ihmiset jaksavat käydä vuosi toisensa perään yhteisissä illoissa. Pirkko oli tehnyt hienon, visuaalisesti kauniin, ilmavan ja monitasoisen alkuvirittelyn taitellusta paperiarkista, joka eri tahoiltaan paljasti uusia puolia. Alkukysymyksenä oli: Mikä merkitys on? Missä se sijaitsee? Ja yhteistyö vetäjän , Hannu Juuson, kanssa oli saumatonta. Ensin vetäjän rooli oli hienovarainen antaen alustajalle tilaa, sitten se kasvoi taitavaksi keskustelun ohjaamiseksi. Ja itse keskustelijat olivat toisiaan kunnioittaen ja innostaen mukana pohdinnassa. Ja tämä kokonaisuus synnytti yhteistä ajattelun liikettä, uusia näkökulmia! Ja ydin on tässä yhteisyydessä, yhdessä kokemisessa, blogin muistiinpanot antavat vain kalpean aavistuksen.

Alussa joku totesi, että koko ympäristömme on täynnä merkityksiä, pitää pysähtyä ja nähdä, tulla tietoiseksi niistä. Se, että joku asia on tärkeä ja siihen liittyy vaikuttavuus, tekee siitä merkityksellisen; merkitys on jotain, minkä kokemus lisää arvoa. Merkitys on ihmisen sisällä, arvoissa ja arvostuksissa, joskus asian merkityksen huomaa vasta, kun on sen menettänyt. Tälle vastapainona nousi: merkitys syntyy ”välissä”, se luodaan yhdessä. Käytännön esimerkkinä tälle oli vaihto-oppilaan oppiminen saunojaksi pikkuhiljaa, yhdessä perheen kanssa kokien.

Joku pohti, ovatko merkitykset olemassa ilman, että minä näen niitä. Maailma on merkityksiä täynnä, kuinka paljon voin ymmärtää? Toisen mielestä merkitys voi olla neutraali, esimerkkinä suojatie, mutta pitää tietää mihin sitä käytetään. Yhtenä esimerkkinä oli auringon merkitys maapallolle, se on riippumaton siitä, antaako ihminen sille merkityksen vai ei. Tähän tuli tiukka vastine: ilman ihmistä, hänen kokemustaan, asioilla ei ole mitään merkitystä.

Alkuun yo. pohdinnoissa haettiin, onko yhtä merkityksen ideaa, yhtä kokemusta; kokeiltiin voiko merkityksen syntymisen mekanismia löytää saunaesimerkin avulla. Ja lopussa nousi ehdotelma: merkitys on monikerroksellinen, siinä on eri tasoja, jotka voivat olla totta yhtä aikaa. Ja tähän kuin pisteenä i:n päälle Pirkko pyysi taittamaan paperiarkin yhden reunan esille.

Paljastui Antti Hyryn teksti: ”Sitä kun ihminen lähtee täältä, se on ihan sama, mitä se on kirjoittanut.”