Tunteet

54. Sokrates-kahvilassa käsiteltiin tunteita monipuolisesti.
Ydinkymyksiä olivat:
Miksi on tunteita?
Mikä on niiden merkitys?
”Tunteiden merkitys korostuu nykyään. Niiden hyvä tulkki on vahvoilla sosiaalisesti”, arvioi yksi.
”Tunteet ovat arvon mitta ihmissuhteissa ja -yhteisöissä”, kiteytti toinen.
”Tunteet kertovat aina meidän suhteesta johonkin. Tunteen ehto on kohde”, sanoi kolmas.
Itsetuntemus sekä tunteen suhde järkeen ja valtaan nousivat niin ikään esille illan aikana.
Aihe valikoitui alkukysymyksen pohjalta, jossa ajattelun vapauden rinnalle otettiin tarkasteltavaksi tunteiden vapaus.
”Ensiksi mainitusta sanaparista puhutaan hyvin paljon, jälkimmäisestä vähemmän.”
Koskettaako esimerkiksi laaja ja toistuva katastrofiuutisointi kaikkia? Tulisiko sen niin tehdä?
Keskustelun johti onnistuneesti Riku Välitalo.

Riittävyys

53. Sokrates-kahvila aloitettiin kuuntelemalla Haloo Helsinki! -yhtyeen kappale Kuule minua.

Sen pohjalta laadittiin kysymyksiä.
Saman olivat tehneet myös Oulun normaalikoulun alakoulun oppilaat aiemmin.
Kysymyksistä valittiin lopulta yksi lähempään tarkasteluun.
Valituksi tuli koululaisen sanapari: ”Määrittele riittävästi.”
Mikä on riittävästi?
Vastauksia haettiin ennen kaikkea yksilön näkökulmasta.
”Minulle riittävästi on se, että olen hereillä ja tietoinen siitä, mitä itsessä ja ympärillä tapahtuu”, luonnehti yksi keskustelijoista.
”Kun saan olla, elää ja toteuttaa unelmiani, se on minulle riittävästi”, sanoi toinen.
Riittävyyden todettiin eräässä puheenvuorossa olevan suhteessa paitsi itseen myös muihin.
”Mikä on riittävää minulle, ei välttämättä riitäkään esimerkiksi yhteiskunnalle”, muuan osallistuja kiteytti.
Onko oleminen laiskuutta? Siinäpä vasta kysymys!
Vastapainona riittävyydelle tarkasteltiin myös riittämättömyyden – jopa hillitsemättömän sellaisen – tunnetta.
Tilaisuuden veti Markku Veteläinen. Jälkipuinnissa sitä kiiteltiin ajatuksia herättäväksi.