Vierailu Sepän pirttiin

Oulun Sokrates-kahvilan kevätkauden 2012 päätöstilaisuus järjestettiin retkenä 23.5. Sepän pirttiin Yli-Iihin. Tilaisuus oli tarkoitettu vain aikaisemmin Sokrates-kahvilassa käyneille. Iltaa isännöi Matti Hökkä.

Kyseessä oli 44. Sokrates-kahvila.

Ihmisluonto

43. Sokrates-kahvilassa vaihdettiin näkemyksiä ihmisluonnosta.

Alustuksessa lähdettiin liikkeelle eläinmaailmaan liittyvistä esimerkeistä. Leijonan luonto on saalistaa kasvinsyöjiä, jälkimmäisten on puolestaan kehitettävä keinoja selvitäkseen villipetojen kynsistä.

Entäpä ihmisluonto? Siihen vedotaan monesti, mutta mitä sillä perimmiltään tarkoitetaan? Alustaja esitti, että ihmisen luonto on aivojen käyttäminen.

Purematta ei tätä lähtökohtaa nielty vaan sitä laajennettiin ja kysyttiin muun ohella, pitäisikö puhua pikemminkin luonteesta kuin luonnosta.

”Minulle ihmisyys tulee muustakin kuin pelkästään aivoista ja ajattelusta”, painotti yksi.

Toinen liitti ihmisen tietoisuuden aivoihin ja niiden kehittymiseen.

Kolmas korosti aivojen olevan osa tietoisuutta, ei toisinpäin.

Neljäs totesi aivojen ja mielen olevan kuin toimiva pari. ”On iso kysymys, miten ne liittyvät toisiinsa.”

Ovatko ihmiset jotenkin ylempänä muuhun luomakuntaan verrattuna?

Joiltakin osin näin nähtiin olevan, esimerkkeinä mainittiin järkiperäinen ajattelu ja kieli, mutta toisenlaisiakin mielipiteitä kuultiin. ”Mitä me loppujen lopuksi tiedämme, mitä eläinten pääkopassa tapahtuu?”

”Meillä ihmisillä on potentiaalia olla paljon enemmän kuin olemme – olla hyviä.”

Tähän toinen: ”Pahimmillaan voimme olla sata kertaa enemmän petoja kuin petoeläimet.”

Ja kolmas: ”Itse ajattelen niin, että olemme kehittymässä jonnekin. Minne olemme menossa? Olemmeko vasta alkutekijöissämme?”

”Nyt tuli jytky!” hihkaisi muuan keskustelija heti perään.

Tieteen ja sen yliluonnollisena pitämien ilmiöiden raja-aidan vierillä liikuttiin illan aikana useasti mutta joka kerta rakentavasti.

Siitä piti huolen tilaisuuden ohjannut Markku Veteläinen.