Auktoriteetti

Illan vetäjä Riku Välitalo kertoi, kuinka hän oli miettinyt auktoriteettia ongelmallisena asiana esimerkiksi kasvatustilanteissa. Toimivatko ihmiset samoin kuin eläimet, vaikkapa apinalauman johtaja, jolla on auktoriteetti?

Alussa nousi ryhmistä: Onko auktoriteetti asemavalta vai arvovalta? Tai asema vai vuorovaikutus? Miten auktoriteettiasema hankitaan? Miten valta ja vastuu liittyvät? Ja lasten kasvatukseen liittyen, kuinka suuri ”maailmojen ero” on vanhemmilla vs. pieni lapsi?

Ja monia haarautuvia polkuja aiheesta käytiin. Kunnes selkiytyi kysymys: Missä auktoriteetti asuu? Pohdinnoissa ehdotettiin, että se on vuorovaikutuksessa, ihmisten välillä. Toisaalta hyvin perusteltiin, miten se on henkilön ominaisuus. Esimerkkeinä työelämästä esimies, joka olemuksensa perusteella nautti arvovaltaa yli samantasoisten kollegoiden tai “Tuntemattoman sotilaan” Koskela vs. Lammio, joista edellinen ansaitsi miesten luottamuksen ja asemansa omalla persoonallaan, kun taas Lammio joutui käyttämään asemavaltaansa ja uhkailua saadakseen heidät tottelemaan.
Kiintoisa oli myös jako: “oikea auktoriteetti” ja “keinotekoinen auktoriteetti”. “Oikeaan” luettiin kuuluvaksi ansaittu, ihmisiltä saatu asema, esimerkkinä “arvostettu alansa auktoriteetti” ja “keinotekoiseksi” mm. määräilevä, käskyttävä väärin valtaa käyttävä (esimerkkeinä mm. Hitlerin “auktoriteetti” tai periytyvä vain asemaan ja sukupuoleen liittyvä “auktoriteettiasema”, joissakin kulttuureissa perheenpään valta.)

Ennen tätä kirjoittamista kävin illalla viikkoharjoituksissani, nämä pohdinnat olivat jossain taka-alalla. Näin mitä harjoituksessamme tapahtui: opettajamme oli ehdoton auktoriteetti, meidän oppilaiden täyden kunnioituksen ja luottamuksen kohde. Ja syynä ei ollut asemavalta opettajana, tai pelkästään vuosien taistelulajien ja kehomielen harjoittelun tuoma mestaruus. Sen loi hänen henkilökohtainen olemuksensa: kaiken yo. taitavuuden lisäksi lempeän ystävällinen ja samalla jämäkkä suhtautuminen oppilaisiin, ilo ja myötätunto opetuksessa, suuren vapauden ja avoimuuden tilan luominen harjoittelutilanteessa. Ja lempeän olemuksen takaa kaikki tiesivät löytyvän tarvittaessa uskomatonta nopeutta, räjähtävää voimaa ja jylisevää ääntä! Ja auktoriteetin näin myös tuossa hyvässä vuorovaikutuksessa.
Onko sittenkin niin, että henkilön ominaisuudet vaikuttavat hänen maailmassa ja vuorovaikutussuhteissa olemisen tapaansa – ja sitä kautta tuohon auktoriteettiin (joka asuukin) ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Mainokset

Tietäminen

Tiistaina 11.maaliskuuta keskusteltiin Sokrateen tunnetun toteamuksen, ” Ainoa asia, jonka tiedän on se, että en tiedä.”, pohjalta tietämiseen liittyvistä filosofisista kysymyksistä Hannu Juuson johdolla.