34. Sokrates-kahvilassa pohdittiin köyhyyttä. Alustuksessa siteerattiin Mahatma Gandhia, jonka mukaan köyhyys on suurin rikos. Alustaja täydensi tätä niin, että se on myös suurin rangaistus ja onnettomuus.
Mitä köyhyys on? Vastattiin muun ohella, että se on puutetta suhteessa johonkin ja henkilökohtainen tunne. ”Äärimmillään se tarkoittaa sitä, että ihminen ei kykene tyydyttämään välttämättömiä perustarpeitaan.”
Eräs väitti, että kyse on elämäntaidosta tai -taidottomuudesta. ”Vaikka kaikki omaisuus jaettaisiin tasan, pian oltaisiin samassa tilanteessa kuin aiemminkin. Rikkaudet kertyisivät samoille henkilöille, jotka olivat vauraimpia myös ennen tasajakoa.”
Tätä ei purematta nielty, vaan esitettiin, että vaihtuvuutta voisi tapahtua vaikkapa köyhimpien ja rikkaimpien kesken. Rikkaat ja köyhät, ainakin osa heistä, ovat valmiimpia ottamaan kovaa taloudellista riskiä, joka voi johtaa suuriin voittoihin mutta myös joutumiseen puille paljaille.
Onko elämäntaitoa sekin, että osaa käyttää taitavasti yhteiskunnan tukia hyväkseen?
Vähävaraisten auttaminen on näin joulunaikaan esillä monin tavoin. Esimerkiksi Pelastusarmeijan joulupadat ilmaantuvat lähiaikoina Oulunkin katukuvaan.
Onko meillä moraalista velvollisuutta auttaa vähäosaisia?
Moni vastaaja oli sitä mieltä, että apua pitää antaa, jos ja kun on sellaisessa tilanteessa, ettei oma talous siihen kaadu.
”Ihminen, jolla on korkea moraalikäsitys, auttaa köyhiä parhaan kykynsä mukaan.”
Keskustelu käytiin Hannu Juuson johdolla. Jälkilöylyissä hänen otettaan kiiteltiin teräväksi.
Sokrates kahvila 