Mahdollisuudet meillä ja muualla

60. Sokrates-kahvila pidettiin Oulun Normaalikoulun alakoulussa olevassa uudessa erikoistilassa, jonka esitteli läsnäolijoille tilaisuuden tämänkertainen ohjaaja Markku Veteläinen.
Illan aiheena oli Mahdollisuuksien maailma, mahdollisuuksien Suomi.
Aihe tuli nuorempien osallistujien puolelta. Nuoria oli tällä kertaa ylimalkaan mukavasti paikalla.
Alustajat esittivät, että meillä Suomessa on erinomainen sosiaalinen ja tekninen infrastruktuuri. Se tarjoaa ihmisille aidon mahdollisuuden toteuttaa itseään ja halutessaan muuttaa elämänsä suuntaa silkalla päättäväisyydellä.
On osattava valittava ja osattava tietää, mitä valita, jotta pärjää tietoyhteiskunnassa, jonka kouluja luonnehtivat entistä enemmän luokattomuus, valinnaisuus ja erikoistuminen.
Keskustelun kuluessa kuultiin muun muassa seuraavia kysymyksiä:
”Olenko tehnyt ja teenkö elämässäni oikeita valintoja?”, ”Miksi opiskelen?”, ”Mistä unelmoin ja elänkö sitä unelmaani todeksi?”, ”Mitä haluan tehdä työkseni?” ja ”Onko paskaduunikin arvokasta?”
Eräs osallistuja kannusti tutkimaan itseään avoimella mielellä. Selvittämään, mikä itseä kiinnostaa, innostaa ja motivoi.
”Tällaisista pohdinnoista voi selkiintyä jo nuorella iällä se tuleva ammattikin.”
Niin ikään kysyttiin, voiko elämässä peruuttaa, jos ja kun tuntuu, että aiemmat valinnat ovatkin olleet vääriä.
”Palaamisen mahdollisuus on usein olemassa”, arvioi muuan keskustelija.
Alustajia oli kaksi, joista toinen kiteytti osuvasti tilaisuuden loppupuolella, että elämä on valintojen tekemistä – hamaan loppuun saakka.
Markku Veteläisen johdolla käyty keskustelu oli ajatuksia avartava ja teemassa hyvin pysyvä.

Kansallinen identiteetti

59. Sokrates-kahvilan teemana oli kansallinen identiteetti.
Mitä se on? Mihin se rajautuu? Kuka sen määrittää?
Tilaisuuden edetessä keskustelu kulminoitui suomalaisuuteen.
Mikä tekee meistä suomalaisia?
Syvällisyys, asiallisuus, small talk ei meiltä suju luontevasti, rehellisyys, luotettavuus, omaleimaisuus…
Negatiivisempina puolina nostettiin esille esimerkiksi liikakin tunnontarkkuus EU-ympyröissä ja alkoholinkäyttö, ”joka pitää sisällään oletuksia suomalaisuudesta”.
Suomalaisuutta suhteutettiin avainsanojen tasolla myös valtaan, johtajuuteen, uhkaan, historiaan, aatteisiin, uskontoihin, kieleen, tunteisiin, yhteisöllisyyteen, yhteisiin kokemuksiin ja geeneihin.
”Kansallinen identiteetti vaatii tietyn vastapuolen. Siinä on myös siemen mahdolliselle konfliktille”, luonnehti eräs osallistuja.
Mielenkiintoisen keskustelun ohjasi Hannu Juuso.