”Miten olemisemme on laulu?”

”milloin olemme niin,

että olemisemme on laulu –,

jonka laulaminen ei kaiu jossakin sinne tänne,

vaan todella on laulu,

jonka kaikuminen ei riipu jossain lopulta vielä saavutettavassa,

vaan joka jo särkyisi soinnissa niin,

että vain laulettu itse olisi

olennaisesti”

(Heidegger Rilken runon pohjalta)

Iltamme metakysymys: millainen olisi korrekti tapa katsoa, puhua, kuulla ja nimetä olevaa,

kieri, pyöri, antautuikin hiukan.

Koko Keskustelu on tallessa – eikä viimeistä kappaletta ole kirjoitettu! 🙂

Mainokset