Tyytymättömyydestä tyyneen mieleen

Sokrates-kahvilaan kokoontunut ryhmämme esitti illan teemaksi neljä vaihtoehtoa; Vanha testamentti, mielentyyneys, vapaus ja tyytymättömyys. Teemaksi valittiin tyytymättömyys, toki reunahuomautuksin, että akselin toisessa päässä voisi häämöttää mielentyyneys.

Aika pian päädyttiin pohtimaan, kuinka monenlaista tyytymättömyyttä on olemassa. Tyytymättömyyttähän voi pitää sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Negatiivista tyytymättömyys on silloin, jos se ilmentää pulaa tai puutetta, kärsimystä tai epämiellyttävää olotilaa. Tyytymättömyyttä voi kuitenkin pitää myös luovuuden edellytyksenä. Tyytymätön ihminen lähtee etsimään ratkaisuja, joiden avulla poistaa tyytymättömyyden syitä. 

Ryhmämme ikähaitari oli varsin lavea, mikä tietenkin on erittäin hyvä asia. Vanhukset herkistyivät pohtimaan menneitä aikoja, jolloin kaikki oli paremmin – tai ainakin jotkut asiat. Silloin ihmiset kokoontuivat talkoisiin naulaamaan pärekattoja, kaivamaan ojia ja valamaan pohjia uusille rakennuksille. Ainakin näin jälkeenpäin tuntuu siltä, että väki oli yleensä aika tyytyväistä oloihinsa. Entä sitten tämän päivän nuoriso? Onko se ja ovatko ihmiset yleensäkin tänä päivä tyytymättömämpiä kuin silloin joskus? Ehkä näin. Yhdeksi syyksi mainittiin se, että tänään ihmisillä on paljon enemmän valinnanmahdollisuuksia kuin ennen. Houkuttelevia tavaroita ja palveluita on tarjolla ylen määrin. Runsaan tarjonnan myötä itse kehitetyt tarpeet kasvavat ja kaikkia ei voi tyydyttää. Siitäkös sitten se paha mieli ja tyytymättömyys versovat. Ja tietenkin kateus!

Toisilla on aina enemmän kuin toisilla. Suurempi palkka, komeampi auto, edustavampi puoliso. Lapsetkin, menestyvät koulussa paremmin ja pilkiltä nousee lihavampia ahvenia. Kateus on tyytymättömyyttä, mutta kulttuurilliset erot voivat vaikuttaa siihen, mihin kateuden aiheuttama tyytymättömyys johtaa. Kun tilallinen Etelä-Pohjanmaalla rakentaa suuren sikalan, naapuri rakentaa seuraavana vuonna vielä hieman isomman. Jossain muualla Suomessa naapuri ei rakenna, vaan toivoo hiljaa mielessään, että salama iskisi tuohon öykkärimäiseen luomukseen. Tai vähintäänkin viranomaiset löytäisivät siitä jotakin arveluttavaa. Tyytymättömyyden katsottiin johtuvan suurelta osin vertailusta ympäristöön. Toisaalta taas todettiin, että on myös kysymys luonteenpiirteestä. Luonne taas on osittain geneettistä perintöä, osittain ympäristön muovaamaa.

Tyytymättömyys voi aiheuttaa paljon pahaa, ainakin pahaa mieltä. Työyhteisössä yksikin aktiivinen tyytymätön saattaa pilata koko porukan hengen ja se näkyy helposti myös työn tuloksissa. Ongelmanratkaisijoita tarvitaan, mutta ratkaisut eivät ole aina helppoja. Joskus joudutaan jopa pohtimaan, että uskallanko minä olla onnellinen tai edes tyytyväinen, jos ympärilläni on paljon tyytymättömyyttä. Ja miten me voisimme vaikuttaa siihen, että tyytymättömyyden tilasta voisimme edetä kohti tilaa, jossa mielentyyneytemme ansiosta meidän ei tarvitse alituiseen verrata itseämme muihin, vaan olemme onnellisesti sitä, mitä olemme. Tässä emme vielä päässeet maaliin saakka.

Kirjoittanut Tapani Hautamäki

Kirjoittanut pirkkotervo Kategoriassa Aiheeton

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s